Voiko taloyhtiö pienentää lämmityksen energiankulutusta ilman lämmitysmuodon vaihtoa?

Kyllä, taloyhtiö voi pienentää lämmitysenergian kulutusta merkittävästi ilman lämmitysmuodon vaihtoa. Tehokkain keino on lämmitysverkoston perussäätö, joka tasapainottaa lämmön jakaantumisen koko rakennuksessa ja poistaa turhaa ylilämmitystä. Alla käymme läpi yleisimmät kysymykset, joita taloyhtiöt kohtaavat lämmityksen optimoinnissa.

Mistä taloyhtiön lämmitysenergian hukkakäyttö johtuu?

Taloyhtiön lämmitysenergian hukkakäyttö johtuu useimmiten epätasapainoisesta patteriverkoston säädöstä, jossa osa asunnoista ylikuumenee ja osa pysyy viileänä. Kun lähellä lämmönjakokeskusta sijaitsevat patterit saavat liikaa lämpöä, asukkaat avaavat ikkunoita, ja energia valuu ulos. Kauempana sijaitsevat asunnot taas voivat jäädä liian kylmiksi.

Verkoston epätasapaino kehittyy vähitellen vuosien kuluessa. Syitä ovat muun muassa alkuperäisten säätöarvojen vanhentuminen, rakennukseen tehdyt muutokset, patteriventtiilien kuluminen sekä se, ettei verkostoa ole koskaan tasapainotettu asianmukaisesti. Myös kaukolämmön säätökäyrä voi olla väärin asetettu, jolloin koko verkosto toimii väärällä lämpötilatasolla ulkolämpötilaan nähden.

Käytännön merkkejä hukkakäytöstä ovat esimerkiksi asuntokohtaiset lämpötilavalitukset, pattereista kuuluva suhina sekä se, että jotkut asukkaat pitävät termostaattiventtiilit täysin kiinni ympäri talven. Nämä kaikki kertovat siitä, että lämmityksen säätö ei vastaa rakennuksen todellisia tarpeita.

Mitä lämmitysverkoston perussäätö tarkoittaa käytännössä?

Lämmitysverkoston perussäätö on suunnitelmallinen toimenpide, jossa patteriverkoston virtaamat tasapainotetaan siten, että jokainen patteri saa juuri sen verran lämpöä kuin rakennuksen lämpöhäviölaskelmat edellyttävät. Tavoitteena on, että sisälämpötilat ovat tasaiset kaikissa asunnoissa ilman turhaa ylilämmitystä.

Perussäätöprosessi etenee vaiheittain:

1. Verkoston ja varusteiden kartoitus
2. Työselostuksen laatiminen
3. Säätösuunnitelman laatiminen
4. Perussäätöurakka (venttiilien uusiminen ja säätö)
5. Verkoston tasapainotusmittaukset
6. Hienosäätö

Suunnitteluvaiheessa käytämme Jaconi-ohjelmaa, joka mahdollistaa verkoston luotettavan mallinnuksen ennen varsinaista säätötyötä. Tasapainotusmittaukset tehdään paine-eromenetelmällä linjakohtaisesti, ei jokaiselta patterilta erikseen. Virtausmäärien mittaus tehdään vain tarvittavilta osin. Näin saadaan kattava ja teknisesti perusteltu kuva verkoston tilasta ilman tarpeettoman laajaa mittaustyötä.

Patteriverkoston perussäätö ja lämmityksen tasapainotus tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Keskeistä on, että työ perustuu laskennalliseen suunnitelmaan, ei pelkästään kokemusperäiseen arvaukseen.

Kuinka paljon energiaa perussäädöllä voi säästää?

Perussäädöllä saavutettavat energiasäästöt riippuvat verkoston lähtötilanteesta. Mitä epätasapainoisempi verkosto on ennen säätöä, sitä suurempi on säästöpotentiaali. Rakennuksissa, joissa ylilämmitys on ollut merkittävää, energiankulutus voi laskea selvästi säätötyön jälkeen.

Säästö syntyy kahdesta mekanismista. Ensinnäkin menoveden lämpötilaa voidaan laskea, kun verkosto on tasapainossa ja kaikki patterit toimivat suunnitellusti. Toiseksi asukkaiden ei enää tarvitse tuulettaa ylikuumia asuntoja, jolloin lämpöenergia pysyy rakennuksessa eikä karkaa ulos avoimista ikkunoista.

Takaisinmaksuaika perussäädölle on tyypillisesti 7–15 vuotta investoinnin suuruudesta ja kiinteistön lähtötilanteesta riippuen. Energiasäästön lisäksi hyödyt näkyvät parantuneena asumismukavuutena ja patterisuhinan vähenemisenä, mikä vähentää asukasvalituksia ja helpottaa isännöitsijän työtä.

Milloin taloyhtiön kannattaa teettää perussäätösuunnittelu?

Taloyhtiön kannattaa teettää perussäädön tarpeellisuuden arviointi, kun verkostoa ei ole säädetty 20–25 vuoteen, kun asukasvalituksia lämpötilaeroista tulee toistuvasti tai kun pattereista kuuluu suhinaa. Perussäätöväli on noin 20–25 vuotta, eikä se riipu suoraan rakennuksen iästä vaan edellisen säätötyön ajankohdasta.

Muita selkeitä merkkejä perussäätösuunnittelun tarpeesta ovat:

• Asunnot lämpiävät epätasaisesti: osa liian kuumia, osa liian kylmiä
• Lämmityskustannukset ovat nousseet ilman selvää syytä
• Rakennuksessa on tehty laajempia muutostöitä, kuten ikkunoiden vaihto tai lisälämmöneristys
• Kaukolämmön säätökäyrä on asetettu liian korkealle
• Asukkaat pitävät termostaattiventtiilejä jatkuvasti kiinni

On hyvä huomata, että patterin osittainen kylmyys ei aina tarkoita verkoston epätasapainoa. Termostaattiventtiili saattaa olla sulkenut virtauksen, jos huoneessa on jo riittävän lämmin. Tämä on normaalia toimintaa, ei vika.

Riittääkö perussäätö vai tarvitaanko lämmönjakokeskuksen uusiminen?

Perussäätö riittää useimmissa tapauksissa, kun lämmönjakokeskus on toimintakunnossa ja sen ikä on alle 20–25 vuotta. Jos lämmönjakokeskus on vanhempi tai sen komponentit ovat käyttöikänsä päässä, pelkkä patteriverkoston perussäätö ei ratkaise kaikkia ongelmia, ja uusiminen on perusteltua.

Lämmönjakokeskuksen käyttöikä on tyypillisesti 20–25 vuotta. Tämän jälkeen kokonaisuudistus on teknisesti ja taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto kuin yksittäisten komponenttien korjaaminen. Uusi lämmönjakokeskus parantaa energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta, mutta energiasäästöä ei voi ilmaista tarkkoina prosenttilukuina, koska se riippuu vanhan laitteiston kunnosta ja uuden järjestelmän ominaisuuksista.

Käytännössä nämä kaksi toimenpidettä täydentävät toisiaan. Kun lämmönjakokeskus uusitaan, on luontevaa tehdä samalla myös patteriverkoston perussäätö, jolloin koko lämmitysjärjestelmä toimii yhtenäisesti ja tehokkaasti. Me suunnittelemme molemmat kokonaisuudet ja hoidamme tarvittaessa myös kilpailutuksen ja urakan valvonnan.

Miten taloyhtiö käynnistää lämmityksen optimointiprojektin?

Lämmityksen optimointiprojekti käynnistyy parhaiten lähtötilanteen arvioinnilla: selvitetään, milloin verkosto on viimeksi säädetty, millaisia lämpötilavalituksia on tullut ja mikä on lämmönjakokeskuksen ikä. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, tarvitaanko perussäätöä, lämmönjakokeskuksen uusimista vai molempia.

Käytännön askeleet projektin käynnistämiseksi ovat selkeät:

1. Isännöitsijä tai hallitus pyytää tarjouksen perussäätösuunnittelusta
2. Suunnittelija tekee verkoston kartoituksen ja laatii säätösuunnitelman
3. Suunnitelman mukainen urakka kilpailutetaan
4. Urakka toteutetaan valvonnan alaisena
5. Tasapainotusmittaukset varmistavat lopputuloksen

Taloyhtiön ei tarvitse hallita prosessin teknisiä yksityiskohtia itse. Kokonaisvaltainen palvelumalli, jossa suunnittelu, mittaukset, kilpailutus ja valvonta hoidetaan saman katon alta, säästää hallituksen ja isännöitsijän aikaa ja varmistaa johdonmukaisen lopputuloksen. Lisätietoa prosessin etenemisestä löydät lämmityksen optimoinnin vaiheista.

Annamme suunnittelukohteille kahden vuoden takuun sisälämpötilojen tasaisuudesta ja verkoston äänettömyydestä. Tämä kertoo siitä, että seisomme suunnittelutyömme takana ja varmistamme, että lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita myös käytännössä. Lisätietoja patteriverkoston perussäädöstä löydät palvelusivuiltamme tai ota yhteyttä asiantuntijaamme suoraan.