Asiakaspalveluajat ma-pe klo 9-17
Talvella moni taloyhtiö kohtaa saman ongelman: toisessa huoneessa on liian kuuma, toisessa taas kylmä. Makuuhuoneessa täytyy avata ikkuna, kun taas olohuoneessa villasukat ovat välttämättömyys. Tämä ei ole normaalia, vaikka monet ovat tottuneet elämään epätasaisten lämpötilojen kanssa.
Lämpötilojen vaihtelu kertoo lämmitysverkoston epätasapainosta, joka on korjattavissa. Kun ymmärrät, miksi lämpö ei jakaudu tasaisesti, voit tehdä oikeita ratkaisuja ongelman poistamiseksi. Käymme läpi syyt epätasaiseen lämmitykseen ja kerromme, milloin perussäätö tai lämmönjakokeskuksen uusiminen ratkaisee tilanteen.
Miksi lämpötila ei jakaudu tasaisesti kaikkiin huoneisiin
Lämmitysverkosto toimii yksinkertaisella periaatteella: kuuma vesi kiertää pattereissa ja luovuttaa lämpönsä huoneisiin. Kun verkosto on tasapainossa, jokainen patteri saa tarvitsemansa vesimäärän oikeassa lämpötilassa.
Ongelmia syntyy, kun paine-erot eivät jakaudu oikein verkostossa. Vesi valitsee aina helpoimman reitin, mikä tarkoittaa, että lähimpänä lämmönjakokeskusta sijaitsevat patterit saavat usein liikaa kuumaa vettä. Kauempana olevat patterit jäävät vähemmälle.
Tämä näkyy käytännössä niin, että lämmönjakokeskuksen lähellä olevat huoneet ovat ylikuumia, kun taas kauimmaiset huoneet pysyvät viileinä. Tilannetta pahentaa se, että ylikuumissa huoneissa termostaatit sulkevat pattereita, mikä lisää painetta muualle verkostoon epätasaisesti.
Myös rakennuksen rakenne vaikuttaa: ylimmät kerrokset ovat usein lämpimämpiä kuin alimmat, ja nurkka-asunnot kärsivät kylmyydestä enemmän kuin keskellä rakennusta sijaitsevat asunnot.
Patteriverkosto ja sen vaikutus huonelämpötiloihin
Patteriverkoston rakenne määrittää pitkälti sen, miten lämpö jakautuu rakennuksessa. Putkireitit, patterin koko ja sijainti vaikuttavat kaikki lopputulokseen.
Vanhoissa rakennuksissa putkireitit on usein suunniteltu rakennusvaiheen mukaan, eikä niitä ole myöhemmin tasapainotettu. Tämä tarkoittaa, että patteriverkoston perussäätö puuttuu kokonaan tai se on tehty puutteellisesti.
Patterin koko vaikuttaa siihen, kuinka paljon vettä sen läpi tarvitsee kiertää halutun lämmön saamiseksi. Jos iso patteri saa saman vesimäärän kuin pieni, iso patteri jää viileäksi. Vastaavasti pieni patteri kuumenee liikaa, jos se saa liikaa vettä.
Putkireitin pituus ja muoto vaikuttavat hydrauliseen vastukseen. Pitkä reitti, jossa on monta mutkaa, tarvitsee enemmän painetta kuin lyhyt suora reitti. Ilman tasapainotusta lyhyet reitit dominoivat pitkiä.
Patterin sijainti huoneessa vaikuttaa lämmön jakautumiseen huonetilassa, mutta se ei korjaa verkoston epätasapainoa. Vaikka patteri olisi optimaalisessa paikassa, se ei lämmitä riittävästi, jos verkosto ei toimita sille tarpeeksi kuumaa vettä.
Mitä perussäätö tarkoittaa käytännössä
Patteriverkoston perussäätö tarkoittaa verkoston tasapainottamista niin, että jokainen patteri saa tarvitsemansa vesimäärän oikeassa lämpötilassa. Tämä tehdään säätämällä paine-eroja verkostossa.
Perussäätöprosessi etenee systemaattisesti. Ensin tehdään verkoston ja varusteiden kartoitus, jonka pohjalta laaditaan työselostus ja säätösuunnitelma. Tämä vaatii tarkkaa laskentaa, jossa huomioidaan jokaisen patterin lämmöntarve, putkireitin pituus ja hydraulinen vastus. Jaconi-ohjelma auttaa verkoston mallintamisessa ja tarkassa suunnittelussa.
Perussäätöurakassa säätöventtiilit uusitaan ja säädetään suunnitelman mukaisesti. Vanhat venttiilit eivät useinkaan mahdollista tarkkaa säätöä, joten ne korvataan uusilla, säädettävillä venttiileillä.
Verkoston tasapainotusmittaukset tehdään paine-eromittauksin linjakohtaisesti sen jälkeen, kun säädöt on tehty. Mittaukset varmistavat, että suunnitelma toimii käytännössä ja että verkosto on todella tasapainossa. Virtausmäärien mittaus tehdään vain tarvittavilta osin.
Lopuksi tehdään hienosäätöä tarpeen mukaan. Tämä voi tarkoittaa pieniä säätöjä yksittäisiin venttiileihin, kun nähdään, miten verkosto käyttäytyy normaalissa käytössä.
Milloin lämmönjakokeskuksen uusiminen ratkaisee ongelman
Lämmönjakokeskuksen käyttöikä on 20–25 vuotta. Tämän jälkeen uusiminen kokonaisuutena on järkevää, vaikka yksittäiset osat toimisivatkin vielä.
Vanha lämmönjakokeskus voi aiheuttaa lämpötilojen epätasaisuutta monella tavalla. Kuluneet venttiilit eivät säädä tarkasti, pumput eivät tuota riittävää painetta kauimmaisille pattereille, ja säätölaitteet eivät reagoi riittävän herkästi lämpötilan muutoksiin.
Uusi lämmönjakokeskus parantaa energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta. Nykyaikaiset pumput säätävät tehonsa automaattisesti tarpeen mukaan, ja tarkat säätölaitteet pitävät lämpötilat tasaisina.
Lämmityksen tasapainotus kannattaa tehdä samassa yhteydessä lämmönjakokeskuksen uusimisen kanssa. Näin saadaan koko järjestelmä optimaaliseen kuntoon yhdellä kertaa.
Uusiminen on järkevää myös silloin, kun rakennuksessa tehdään muita peruskorjauksia. Takaisinmaksuaika on yleensä 7–15 vuotta, kun huomioidaan energiasäästöt ja korjauskulujen väheneminen.
Jos lämpötilaongelmat ovat vakavia ja lämmönjakokeskus on yli 20 vuotta vanha, uusiminen ratkaisee usein ongelman tehokkaammin kuin pelkkä perussäätö vanhalla keskuksella.
Lämpötilojen tasaaminen vaatii ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta. Helsingin Laskentasäätö tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua suunnittelusta mittauksiin ja valvontaan. Annamme suunnittelukohteille kahden vuoden takuun sisälämpötilojen tasaisuudesta ja verkoston äänettömyydestä. Näin voit olla varma, että lämpötilaerot huoneiden välillä kuuluvat menneisyyteen. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme saadaksesi lisätietoja palveluistamme.
